Tämä ohje kuvaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan (STV) roolin, tehtävät ja käytännön menettelyt sähkötyökohteissa, joissa voi esiintyä sähköiskun tai valokaaren vaara tai joissa laitteisto voidaan kytkeä jännitteiseksi käyttötoimenpiteellä.
1) Mikä STV on – perusmääritelmä ja tehtävän ydin
Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja (STV) on nimetty henkilö, joka vastaa työsuorituksen sähköturvallisuudesta. Rooli kohdistuu nimenomaan työn toteutukseen: työ tehdään sovituissa rajoissa, turvallisilla työmenetelmillä ja niin, että sähköstä aiheutuvat vaarat pysyvät hallinnassa.
Käytännön ydin on tämä:
Jokaisesta työsuorituksesta vastaa STV.
STV varmistaa, että työ voidaan aloittaa turvallisesti ja että turvallisuus säilyy koko työn ajan.
STV:n vastuuta voidaan tietyissä rajoissa jakaa (esimerkiksi erillinen turvaetäisyysvahti tai työmaadoituksista vastaava), mutta kokonaisuuden hallinta ja varmistaminen jää STV:lle.
Tärkeä periaate: STV-rooli ei siirrä työnantajan lakisääteisiä vastuita työntekijälle. STV toimii työn turvallisuuden käytännön johtajana ja varmistajana työnaikaisesti, mutta työnantajavastuu säilyy työnantajalla.
2) Milloin STV on nimettävä – nimeämiskriteerit
STV on nimettävä sähkötyökohteeseen, kun:
työhön voi liittyä sähköiskun vaara tai valokaaren vaara,
laitteisto voidaan kytkeä jännitteiseksi käyttötoimenpiteellä,
työssä on erityisiä sähköturvallisuusriskejä (esimerkiksi työ jännitteisten osien läheisyydessä, ilmajohtotyöt, sähköaseman työskentely, tai rakennettavan/korjattavan laitteiston kytkeminen osaksi jännitteistä järjestelmää).
Rakennus- ja asennuskohteissa STV tulee nimetä viimeistään silloin, kun laitteisto on siinä vaiheessa, että siihen voidaan kytkeä jännite. Jos sähkövaara voi esiintyä jo aikaisemmin (esimerkiksi väliaikaiset syötöt, työnaikaiset kytkennät tai energianlähteiden läsnäolo), STV nimetään jo työn alussa.
Lisäksi: työkohteessa on oltava STV käytännössä “toimintakykyisesti paikalla”. Jos STV poistuu niin, ettei pysty hoitamaan tehtäviään, on nimettävä uusi STV ja vaihdosta on tiedotettava työryhmälle.
3) Suhde muihin vastuurooleihin – kuka tekee mitä?
Sähköturvallisuuden hallinta jakautuu käytännössä kolmeen rooliin:
1) Sähkölaitteiston vastuuhenkilö (SLV)
Vastaa laitteiston turvallisesta käytöstä organisoimalla toiminnan, määrittämällä käyttö- ja turvallisuusperiaatteet sekä varmistamalla, että käytössä on pätevät henkilöt ja menettelyt.
2) Sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö (KVH)
Valvoo käyttötoimintaa, käyttötilannetta ja kytkentöjä sekä antaa valtuutuksen työn aloittamiseen. KVH hallitsee “käytön puolta” ja varmistaa, että laitteiston käyttötilanne on sovittu ja hallittu.
3) Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja (STV)
Vastaa “työn puolta”: työsuorituksen sähköturvallisesta toteutuksesta, työalueen hallinnasta, työmenetelmien turvallisuudesta ja siitä, että työ tehdään sovituissa rajoissa.
Pienissä kohteissa sama henkilö voi käytännössä hoitaa useampaa roolia. Tällöin roolit kannattaa silti sanoittaa selkeästi: milloin toimitaan käytön edustajana ja milloin työnaikaisen turvallisuuden valvojana.
4) Pätevyys ja edellytykset – millainen henkilö STV:n tulee olla?
STV:n pitää olla sellainen henkilö, jolla on:
riittävä sähköalan ammattitaito ja kokemus kyseisestä työtyypistä ja laitteistosta,
kyky tunnistaa sähköiskun ja valokaaren riskit sekä hallita turvaetäisyydet, työalueen rajaus ja työtavat,
kyky johtaa työryhmää turvallisuusnäkökulmasta ja keskeyttää työ tarvittaessa,
valmius kommunikoida selkeästi myös ulkopuolisille urakoitsijoille ja uusille työryhmän jäsenille.
Erityisen tärkeää on, että STV ymmärtää kohteen käyttötilanteen: mahdolliset takasyötöt (esim. varavoima, generaattorit, aurinkosähkö), rinnakkaissyötöt, energian varastoituminen (kondensaattorit), latausjännitteet ja maadoitusjärjestelyt.
5) Nimeäminen ja dokumentointi – miten STV nimetään oikein
STV voidaan nimetä:
työkohtaisesti (yksi kohde / tehtävä / työvuoro),
pysyväismääräyksellä (vakiotyöryhmä tai samankaltaiset toistuvat tehtävät).
Hyvä käytäntö on tehdä nimeäminen kirjallisesti, erityisesti silloin, kun samalla työmaalla toimii usean työnantajan henkilöstöä.
Vähimmäistavoite työmaalla on aina sama:
jokainen työntekijä tietää, kuka on STV,
STV tietää, ketä hän valvoo ja mikä on työn rajaus.
Suositeltava dokumentointisisältö:
työkohde, laitteiston osa ja rajaus,
STV:n nimi, organisaatio ja yhteystiedot,
ajanjakso (päivämäärät, työvuoro),
työn kuvaus (mitä tehdään ja missä),
yhteys käyttötoimintaan (kuka antaa valtuutuksen, miten tavoitetaan),
mahdolliset aliroolit (esim. turvaetäisyysvahti, työmaadoituksista vastaava, opastaja).
6) STV:n tehtävät – käytännön toimintamalli ennen, aikana ja jälkeen työn
A) Ennen työn aloitusta – “tee työ turvalliseksi ennen kuin teet työn”
1. Rajaa työ ja työalue
Määritä missä työ tehdään, mihin asti, ja mitkä osat jäävät jännitteiseksi.
Varmista, että kaikki ymmärtävät työalueen ja turvalliset työskentelyrajat.
2. Varmista valtuutus työn aloitukseen
STV ei aloita työtä “omalla päätöksellä”, vaan työ aloitetaan sovitun käyttötoiminnan valtuutuksen jälkeen.
3. Tee työkohtainen vaarojen arviointi
Käy läpi vähintään:
sähköiskun vaara: altistuminen jännitteisille osille, kosketusmahdollisuudet, virran kulkureitit,
valokaaren vaara: oikosulkutodennäköisyys, työkalut, suojavarusteet, suojalaitteiden tilanne,
mahdolliset takasyötöt ja energialähteet (varavoima, PV, UPS, energiavarastot),
työskentely-ympäristö (sähköasema, ulko-olosuhteet, kosteus, ahtaus, valaistus, kulkureitit),
työryhmän kokoonpano ja kokemus.
Jos työ jakautuu erillisiin alueisiin tai useaan toisistaan riippumattomaan työryhmään, varmista että jokaisella ryhmällä on selkeä turvallisuusjohtaminen (tarvittaessa oma STV).
4. Merkitse työalue ja estä ulkopuoliset
Rajaa ja merkitse työalue sekä estä ulkopuolisten pääsy.
Varmista, ettei kulkureiteille tai muiden työryhmien alueille synny vaarallisia risteämiä.
5. Varmista jännitteettömyys (kun työ tehdään jännitteettömänä)
Totea jännitteettömyys sovitulla menetelmällä.
Varmista, että tarvittavat erotukset, lukitukset ja merkinnät ovat kunnossa.
Varmista työmaadoitukset, jos työmenetelmä tai kohde sitä edellyttää.
6. Työkoneet ja työvälineet
Varmista, että jännitteisten osien lähellä käytettävät työkoneet ja -laitteet ovat hallitusti käytössä (esim. maadoitukset, suojaetäisyydet, työmenetelmän mukaiset rajoitukset).
B) Työn aikana – “valvo rajoja, rytmiä ja muutoksia”
1. Valvo turvallista työskentelyä
Seuraa, että työ tehdään sovitulla työalueella ja sovitulla menetelmällä.
Varmista, että suojaetäisyydet, suojaukset ja merkinnät säilyvät.
2. Hallitse muutokset
Jos työ laajenee, menetelmä muuttuu tai käyttötilanne muuttuu, keskeytä ja tee uusi arvio.
Jos mukaan tulee uusi henkilö tai aliurakoitsija, varmista perehdytys ja rajaus ennen kuin hän aloittaa.
3. Kommunikointi ja “yksi lupa”
Huolehdi, että työryhmällä on yksi selkeä turvallisuusjohtaja työn aikana (STV) ja että viestintä käyttötoiminnan suuntaan on selkeä.
4. Keskeytä työ, jos turvallisuus ei täyty
Jos havaitset vaaratilanteen, epäselvän rajauksen, puutteelliset suojaukset tai osaamisvajeen, pysäytä työ.
Varmista, että korjaavat toimenpiteet tehdään ennen jatkamista.
C) Keskeytykset ja työn päättyminen – “palauta tila hallitusti”
1. Hallittu keskeytys
Jos työ keskeytetään, varmista että keskeneräisyys ei aiheuta vaaraa (suojaukset, merkinnät, lukitukset, avoimet kotelot).
Varmista, että työalue jää selkeästi hallintaan.
2. Paluu työhön
Kun työhön palataan, käy läpi vähintään työalueen rajaus ja turvallisuusedellytykset uudelleen.
Älä oleta jännitteettömyyttä tai käyttötilannetta muuttumattomaksi.
3. Työn lopetus ja luovutus
Poista työnaikaiset rajaukset hallitusti.
Varmista, että laitteisto jätetään sovittuun tilaan ja että tarvittavat ilmoitukset tehdään käyttötoiminnan suuntaan.
Varmista, että kaikki työryhmän jäsenet poistuvat kohteesta turvallisesti ja että työalue on siisti ja turvallinen.
7) Tyypilliset sudenkuopat – missä STV:n toiminta useimmin pettää
STV on nimetty, mutta ei oikeasti johda tai ole läsnä
Turvallisuus jää “itseohjautuvaksi”, jolloin rajat lipsuvat.Usean toimijan työmaa ilman selkeää rajaus- ja viestintämallia
Epäselvyys siitä, kuka valvoo mitä ja missä rajoissa.Työ muuttuu lennosta ilman uutta arviota
“Tehdään tässä samalla…” on usein riskin alku.Keskeytys ja paluu – jännitteettömyys oletetaan
Tilanne voi muuttua nopeasti, etenkin jos käyttötoiminta tekee kytkentöjä tai syöttöjä palautetaan.Työkoneiden käyttö jännitteisten osien läheisyydessä ilman kurinalaista menettelyä
Suojaetäisyyksien ja maadoitusjärjestelyjen lipsuminen on tyypillinen ongelma.8) Yhteenveto: miten onnistut STV:nä
STV on työmaan sähköturvallisuuden “käytännön johtaja”. Onnistuminen perustuu kolmeen asiaan:
selkeä rajaus ja valtuutus ennen työn aloitusta,
kurinalainen valvonta työn aikana (muutosten hallinta ja tarvittaessa keskeytys),
hallittu keskeytys, paluu ja lopetus, jotta turvallinen tila säilyy.