Sähkötyöturvallisuuden termit ja määritelmät

Sähkötyöturvallisuuden sanasto (termit ja määritelmät)

TermiMääritelmä
SähköturvallisuusToimintatapa ja järjestelyt, joilla estetään sähköstä aiheutuvat vahingot ihmisille, omaisuudelle ja ympäristölle.
SähkötyöTyö, joka kohdistuu sähkölaitteistoon tai sen osiin ja jossa voi esiintyä sähköiskun tai valokaaren vaara.
SähkölaitteistoSähkön tuotanto-, siirto-, jakelu- tai käyttöjärjestelmä laitteineen ja asennuksineen.
SähkölaiteYksittäinen laite tai koje, joka käyttää, tuottaa tai ohjaa sähköä.
KäyttötoimintaSähkölaitteiston käyttöön liittyvä toiminta (käyttötilan hallinta, kytkennät, valvonta, häiriötilanteet).
KäyttötoimenpideToimenpide, jolla muutetaan laitteiston käyttötilaa (kytkentä, erotus, jännitteiseksi/jännitteettömäksi tekeminen).
KytkentäKäyttötoimenpide, jossa laitteiston tila muuttuu (esim. erotin auki/kiinni, katkaisija päälle/pois).
Erottaminen (erotus)Työkohteen irrottaminen syötöstä erotuslaitteella siten, ettei se normaalisti voi tulla jännitteiseksi.
ErottamispaikkaKohta, jossa erotus tehdään (esim. katkaisija, erotin, irrotettava liitin, sulake).
ErottamislaitteistoLaite/koje, jolla erotus voidaan toteuttaa turvallisesti ja luotettavasti.
LukitusFyysinen estäminen, jolla vältetään tahaton tai luvaton kytkentä/erotus (lukko, lukitussarja, ohjauslukitus).
MerkintäIlmoitus/varoitus, joka kertoo laitteen tilan tai kiellon (esim. “Älä kytke – työ kesken”).
TyölupaMenettely/valtuutus, jolla varmistetaan että työ voidaan aloittaa turvallisesti (roolit, rajaus, käyttötila, riskit).
TyökohdeLaitteiston osa, jossa työ suoritetaan (rajattu fyysisesti ja toiminnallisesti).
TyöalueAlue, jossa työ tehdään ja jossa liikkumista/työskentelyä ohjataan turvallisuuden vuoksi.
Turvallinen työskentelyalueAlue, jossa työ voidaan tehdä ilman sähkövaaraa normaalilla menettelyllä (rajausten ja suojausten puitteissa).
VaaravyöhykeAlue, jossa jännitteisten osien läheisyys aiheuttaa välittömän vaaran (tahaton kosketus/ylilyönti mahdollinen).
LähialueVaaravyöhykkeen ulkopuolinen alue, jossa edelleen vaaditaan valvontaa ja varovaisuutta (esim. pitkät työkalut, työkoneet).
TurvaetäisyysPienin sallittu etäisyys jännitteisiin osiin, jolla estetään kosketus tai läpilyönti (riippuu jännitetasosta ja työstä).
JänniteSähköinen potentiaaliero kahden pisteen välillä (V).
Jännitteinen osaOsa, joka on jännitteinen tai joka voi tulla jännitteiseksi.
AltistuminenTilanne, jossa henkilö voi joutua sähköiskun tai valokaaren vaikutusalueelle.
SähköiskuSähkövirran kulku ihmiskehon läpi tai sen osan läpi.
KosketusjänniteJännite, joka voi esiintyä kosketettavien osien välillä (esim. runko–maa).
AskeljänniteJännite-ero maan pinnalla kahden jalan välillä (erityisesti maasulkualueilla).
ValokaariIlman läpi syntyvä sähköpurkaus, joka voi aiheuttaa lämpöä, painetta ja sirpaleita.
ValokaaririskiTodennäköisyys ja seuraus, että valokaari syntyy työn aikana (oikosulku, virheellinen toiminta, työkalun lipsahdus).
OikosulkuVika, jossa virtapiirin impedanssi pienenee voimakkaasti → suuri vikavirta.
MaasulkuVika, jossa jännitteinen osa joutuu yhteyteen maahan tai maadoitettuun osaan.
TakasyöttöTyökohteen jännitteistyminen muualta kuin pääsyötöstä (PV, UPS, generaattori, rinnakkaissyöttö).
InduktiojänniteJännite, joka syntyy sähkömagneettisen induktion vaikutuksesta (rinnakkaiset johdot, ilmassa kulkevat johtimet).
LatausjänniteVarautumisesta syntyvä jännite (esim. pitkät kaapelit, kondensaattorit), joka voi purkautua vaarallisesti.
Jännitteetön työTyö, joka tehdään sen jälkeen kun työkohde on tehty turvallisesti jännitteettömäksi ja varmistettu.
JännitetyöTyö, joka tehdään jännitteisessä laitteistossa/johtimissa tai siten, että kosketus jännitteisiin osiin on osa työtä – erityisjärjestelyin.
Työ jännitteisten osien läheisyydessäTyö, jossa ei kosketa jännitteisiä osia, mutta työskennellään niin lähellä, että turvaetäisyydet ja suojaus ovat välttämättömiä.
Jännitteettömyyden toteaminenVarmistus mittaamalla/koestamalla, ettei työkohteessa ole vaarallista jännitettä.
TyömaadoitusMaadoitus, joka tehdään työn ajaksi työkohteen suojaamiseksi (takasyöttö/induktio/varautuminen).
Suojamaadoitus (PE)Suojausmenetelmä, jossa kosketeltavat johtavat osat liitetään suojamaahan vikatilanteiden varalta.
PotentiaalintasausJohtavien osien yhdistäminen, jotta vaaralliset jännite-erot pienenevät (kosketus-/askeljännitteet).
Suojaus (rakenteellinen/tekninen)Ratkaisut, joilla estetään kosketus tai rajoitetaan vikoja (kotelointi, suojaukset, esteet, suojarele).
Este / suoja-aita / suojapeiteFyysinen suoja, jolla erotetaan ihminen jännitteisistä osista tai vaaravyöhykkeestä.
SuojavälineetVälineet, joilla ehkäistään sähkövaaraa (eristetyt työkalut, eristysalustat, suojapeitteet).
Henkilönsuojaimet (PPE)Suojaimet, joilla vähennetään altistumista (kypärä, visiiri, suojalasit, käsineet, suojavaatetus, jalkineet).
Eristetty työkaluTyökalu, jonka eristys estää vaarallisen kosketuksen jännitteisiin osiin määrättyyn jännitetasoon asti.
EristysSähköä eristävä rakenne/kerros, joka erottaa jännitteiset osat kosketeltavista osista.
Pätevä henkilöHenkilö, jolla on koulutus, kokemus ja ohjeistus tehdä tehtävä turvallisesti.
Opastettu henkilöHenkilö, joka on opastettu tunnistamaan sähkövaarat ja toimimaan rajatuissa tehtävissä.
MaallikkoHenkilö, jolla ei ole sähköalan pätevyyttä tai opastusta sähkötyöhön.
TyöryhmäTyötä suorittava ryhmä henkilöitä, jotka toimivat yhteisen ohjauksen ja turvallisuusjohtamisen alla.
STV (työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja)Nimetty henkilö, joka vastaa työsuorituksen sähköturvallisuudesta työnaikaisesti.
KVH (sähkölaitteiston käyttöä valvova henkilö)Henkilö, joka valvoo laitteiston käyttöä ja käyttötoimenpiteitä sekä antaa valtuutuksia työtilanteissa.
SLV (sähkölaitteiston vastuuhenkilö)Henkilö/rooli, joka vastaa laitteiston turvallisen käytön järjestämisestä ja periaatteista.
Työnjohtaja (yleinen)Henkilö, joka johtaa työn toteutusta; ei automaattisesti sama kuin STV, ellei nimetty siihen.
TurvaetäisyysvahtiHenkilö, joka seuraa ja varmistaa turvaetäisyyksien säilymisen (erityisesti työkoneilla / ahtaissa paikoissa).
KytkentäsuunnitelmaSuunnitelma käyttötoimenpiteistä ja kytkentäjärjestyksestä, jolla saavutetaan turvallinen käyttötila.
Kytkentäohjelma / kytkentälistaKäytännön lista kytkentäaskelista (mitä, missä järjestyksessä, kuka kuittaa).
KäyttötilaSähkölaitteiston tila (syötöt, erotukset, kytkennät, maadoitukset) tietyllä hetkellä.
KytkentäkieltoKielto kytkeä laitteistoa (työ kesken / vaara), usein yhdistetty merkintään ja lukitukseen.
KoestusMittaus tai testaus, jolla varmistetaan toiminto tai turvallisuusehto (esim. jännitteettömyys).
Työn keskeytys (Stop work)Työn välitön pysäyttäminen, kun turvallisuus ei täyty tai tilanne on epäselvä.
VikavirtaVikatilanteessa kulkeva virta (oikosulku-/maasulkuvirta), johon suojalaitteet reagoivat.
SuojalaiteLaite, joka katkaisee tai rajoittaa vaarallisen tilanteen (sulake, katkaisija, rele).
Erotuskytkin / kuormanerotinLaite, jolla voidaan erottaa ja joissain tapauksissa katkaista kuormaa määrätyin edellytyksin.
KatkaisijaLaite, jolla voidaan katkaista virta myös vikavirtojen aikana (merkittävä käyttö- ja turvallisuuslaite).
SulakeYlivirtasuoja, joka katkeaa ylikuormassa tai oikosulussa rajoittaen virtaa.
TyömaasähköTyömaan tilapäinen sähkönsyöttö; vaatii oman turvallisen toteutuksen ja valvonnan.
Tilapäinen syöttöVäliaikainen sähkösyöttö, joka voi muuttaa riskejä (takasyöttö, jännitteistyminen).
UPS (keskeytymätön syöttö)Laitejärjestelmä, joka pitää kuorman jännitteisenä myös syöttöhäiriössä – keskeinen takasyöttöriski.
Varavoima / generaattoriUlkoinen energialähde, joka voi jännitteistää kohteen myös erotuksen jälkeen, jos ei hallita.
Aurinkosähkö (PV)Tuotantolähde, joka voi syöttää takaisin ja jännitteistää osia; huomioitava erotuksessa ja työssä.
Energiavarasto (ESS)Akku- tai muu varastojärjestelmä, joka voi ylläpitää jännitettä ja tuottaa suuria virtoja.
PerehdytysKohde- ja tehtäväkohtainen ohjaus turvalliseen työskentelyyn (riskit, rajaukset, roolit, menettelyt).
TyöohjeKirjallinen tai suullinen ohje, joka määrittää työmenetelmän, järjestyksen ja turvallisuustoimet.
PoikkeamaTilanne, jossa toteutus poikkeaa sovitusta (uusi riski → keskeytys ja uusi arvio).
VaaratilanneTilanne, jossa vahinko olisi voinut tapahtua (läheltä piti).
TapaturmaTapahtuma, joka aiheuttaa vamman tai terveyshaitan.
Pelastaminen sähköstäToimenpiteet henkilön irrottamiseksi sähköstä turvallisesti (jännite pois, eristävät välineet, hätäapu).
Ensiapu sähköonnettomuudessaHengityksen ja verenkierron varmistaminen, elvytys tarvittaessa, palovammojen hoito, hälytys.

Sähkötyöturvallisuuskortti – eri tavat suorittaa SFS 6002 -koulutus, edut ja haitat

Sähkötyöturvallisuuskortti on keskeinen pätevyysvaatimus Suomessa kaikille, jotka työskentelevät sähköriskien parissa. Kortti myönnetään SFS 6002 -koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta, mutta harvemmin pysähdytään pohtimaan: millä eri tavoilla koulutuksen voi suorittaa – ja mikä vaihtoehto on paras?

Tässä artikkelissa käydään läpi kaikki keskeiset suoritusvaihtoehdot, niiden hyödyt, rajoitteet ja soveltuvuus eri tilanteisiin.


Mitä sähkötyöturvallisuuskortti edellyttää?

Riippumatta suoritusmuodosta, sähkötyöturvallisuuskortti edellyttää, että:

  • koulutus perustuu SFS 6002 -standardiin

  • osallistuja saa riittävän tietopohjan sähkönvaaroista

  • osaaminen todennetaan (esim. kokeella)

  • koulutus on ajantasainen ja dokumentoitu

Varsinainen ero eri vaihtoehtojen välillä syntyy toteutustavasta, ajankäytöstä, kustannuksista ja oppimiskokemuksesta.


Vaihtoehto 1: Perinteinen lähikoulutus (luokkamuotoinen)

Mitä se tarkoittaa?

Lähikoulutus toteutetaan fyysisessä tilassa, jossa kouluttaja ja osallistujat ovat samassa paikassa. Koulutus kestää tyypillisesti yhden työpäivän.

Edut

  • suora vuorovaikutus kouluttajan kanssa

  • mahdollisuus kysyä ja keskustella omista työtilanteista

  • monille tutuin ja turvallisin oppimistapa

  • usein koetaan “virallisemmaksi”

Haitat

  • sidottu aikaan ja paikkaan

  • matkakustannukset ja työajan menetys

  • haastava järjestää hajautetuille tiimeille

  • vähemmän joustava kiireisille ammattilaisille

Kenelle sopii?

  • yrityksille, jotka kouluttavat useita henkilöitä kerralla

  • henkilöille, jotka oppivat parhaiten kasvokkain

  • organisaatioille, joilla on selkeä koulutuspäivä käytettävissä


Vaihtoehto 2: Verkkokoulutus (itsenäinen e-learning)

Mitä se tarkoittaa?

Osallistuja suorittaa SFS 6002 -koulutuksen verkossa, omaan tahtiin. Sisältö koostuu videoista, teksteistä, tehtävistä ja lopputestistä.

Edut

  • täysin ajasta ja paikasta riippumaton

  • voidaan suorittaa työn ohessa

  • usein kustannustehokkain vaihtoehto

  • helppo dokumentointi ja seuranta

  • skaalautuu suurillekin käyttäjämäärille

Haitat

  • vaatii itsekuria ja motivaatiota

  • ei reaaliaikaista keskustelua kouluttajan kanssa

  • oppimiskokemus riippuu paljon sisällön laadusta

  • ei sovi kaikille oppijatyypeille

Kenelle sopii?

  • yksittäisille ammattilaisille

  • kiireisille asentajille ja työnjohdolle

  • yrityksille, joilla on hajautettu henkilöstö

  • tilanteisiin, joissa koulutus halutaan nopeasti


Vaihtoehto 3: Etäkoulutus (live-verkkokoulutus)

Mitä se tarkoittaa?

Etäkoulutus toteutetaan reaaliaikaisena verkkokoulutuksena, esimerkiksi videoyhteyden kautta. Osallistujat ja kouluttaja ovat etänä, mutta samaan aikaan linjoilla.

Edut

  • vuorovaikutus kouluttajan kanssa

  • ei matkustamista

  • ryhmäkoulutuksen tunne säilyy

  • voidaan räätälöidä organisaatiolle

Haitat

  • sidottu tiettyyn ajankohtaan

  • tekniset haasteet mahdollisia

  • osallistujan keskittyminen voi herpaantua

  • vaatii toimivan verkkoyhteyden

Kenelle sopii?

  • yrityksille, jotka haluavat kouluttaa ryhmän kerralla

  • tilanteisiin, joissa läsnäoloa ei voida järjestää

  • osallistujille, jotka arvostavat vuorovaikutusta


Vaihtoehto 4: Yrityskohtainen räätälöity koulutus

Mitä se tarkoittaa?

Koulutus suunnitellaan tietyn organisaation tarpeisiin. Sisältö painottuu yrityksen omiin työympäristöihin, riskeihin ja toimintamalleihin.

Edut

  • erittäin käytännönläheinen

  • parantaa turvallisuuskulttuuria

  • voidaan yhdistää yrityksen omiin ohjeisiin

  • korkea koettu arvo

Haitat

  • kalliimpi kuin vakioratkaisut

  • vaatii suunnittelua

  • ei aina tarpeen yksittäisille osallistujille

Kenelle sopii?

  • suuremmille yrityksille

  • teollisuuteen ja verkostotöihin

  • organisaatioille, joilla on erityisiä sähköriskejä


Vaihtoehto 5: Hybridimalli (verkko + lähi / etä)

Mitä se tarkoittaa?

Osa koulutuksesta suoritetaan itsenäisesti verkossa, ja osa toteutetaan ohjatusti joko lähinä tai etänä.

Edut

  • yhdistää joustavuuden ja vuorovaikutuksen

  • tehokas ajankäyttö

  • mahdollistaa syvällisemmän oppimisen

  • usein hyvin pidetty malli

Haitat

  • vaatii hyvää toteutusta

  • voi tuntua monimutkaiselta, jos rakenne ei ole selkeä

  • ei aina edullisin vaihtoehto

Kenelle sopii?

  • yrityksille, jotka panostavat osaamiseen

  • vaativiin työympäristöihin

  • koulutuksiin, joissa halutaan varmistaa ymmärrys


Miten valita oikea tapa suorittaa sähkötyöturvallisuuskortti?

Valintaan vaikuttavat erityisesti:

  • osallistujien määrä

  • aikataulut ja työn luonne

  • budjetti

  • oppimistyylit

  • viranomais- ja tilaajavaatimukset

Yksittäiselle asentajalle verkkokoulutus voi olla paras ratkaisu, kun taas teollisuusyritykselle räätälöity tai hybridimalli voi tuoda enemmän arvoa.


Yhteenveto

Sähkötyöturvallisuuskortin suorittamiseen on useita vaihtoehtoja, eikä yhtä oikeaa tapaa ole kaikille.

  • Lähikoulutus tarjoaa vuorovaikutusta

  • Verkkokoulutus tuo joustavuutta

  • Etäkoulutus yhdistää molempia

  • Räätälöity koulutus tuo syvyyttä

  • Hybridimalli yhdistää parhaat puolet

Tärkeintä on, että SFS 6002 -koulutus on laadukas, ajantasainen ja vastaa todellisia työympäristön riskejä.

 

Sähkötyöturvallisuuskortti – milloin se tarvitaan ja kenelle SFS 6002 -koulutus on tarkoitettu?

Kuvassa sfs6002 sähkötyöturvallisuuskortti

Sähkötyöturvallisuuskortti on yksi yleisimmistä sähköalan turvallisuuteen liittyvistä pätevyysvaatimuksista Suomessa. Silti moni pohtii edelleen: Tarvitsenko sähkötyöturvallisuuskortin? Onko SFS 6002 -koulutus pakollinen? Kuka sitä vaatii ja miksi?

Tässä artikkelissa vastataan näihin kysymyksiin selkeästi ja käytännönläheisesti – suoraan hakijan näkökulmasta.


Mitä sähkötyöturvallisuuskortti tarkoittaa?

Sähkötyöturvallisuuskortti on osoitus siitä, että henkilö on suorittanut SFS 6002 -standardin mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen. Koulutus keskittyy turvalliseen työskentelyyn sähkölaitteiden ja sähköisten vaarojen parissa.

Kortti ei ole lupa tehdä sähkötöitä, vaan todiste riittävästä sähkötyöturvallisuusosaamisesta.

Keskeistä on ymmärtää:

  • kortti = osaamisen osoitus

  • SFS 6002 = koulutuksen sisältöä määrittävä standardi


Mikä on SFS 6002 -koulutus?

SFS 6002 -koulutus perustuu suomalaiseen sähkötyöturvallisuusstandardiin, joka ohjaa:

  • sähkötyön tekemistä

  • sähkölaitteistojen läheisyydessä työskentelyä

  • sähkövaaroihin varautumista

Koulutuksessa käsitellään muun muassa:

  • sähköiskun ja valokaaren vaarat

  • jännitteettömäksi tekeminen

  • työskentely jännitteisten osien läheisyydessä

  • vastuut ja roolit (esim. työnantaja, työntekijä)

  • turvalliset työmenetelmät

Koulutuksen hyväksytystä suorittamisesta myönnetään sähkötyöturvallisuuskortti, joka on yleensä voimassa 5 vuotta.


Tarvitaanko sähkötyöturvallisuuskortti?

Tämä on yleisin ja tärkein kysymys – ja vastaus on:

Tarvitaan, jos työ sisältää sähköön liittyviä vaaroja tai tapahtuu sähkölaitteistojen parissa.

Korttia vaaditaan tyypillisesti, kun:

  • tehdään sähkötöitä tai niiden kaltaisia töitä

  • työskennellään sähkölaitteistojen läheisyydessä

  • vastataan työn turvallisuudesta (esim. työnjohto)

Vaikka laki ei aina mainitse korttia nimeltä, työnantajan vastuu työturvallisuudesta johtaa käytännössä siihen, että SFS 6002 -koulutus vaaditaan.


Kenelle sähkötyöturvallisuuskortti on tarkoitettu?

Sähkötyöturvallisuuskortti ei ole vain sähköasentajille. Se koskee laajaa joukkoa ammattilaisia, esimerkiksi:

  • sähköasentajat ja sähköurakoitsijat

  • kunnossapito- ja huoltohenkilöstö

  • automaatio- ja prosessiteollisuuden työntekijät

  • työnjohto ja valvovat henkilöt

  • verkostotyöntekijät

  • sähköajoneuvojen parissa työskentelevät

  • teollisuuden ja kiinteistöjen tekninen henkilökunta

Yhteinen nimittäjä on sähköriski – ei ammattinimike.


Milloin sähkötyöturvallisuuskortti vaaditaan?

Käytännössä kortti vaaditaan usein:

  • ennen työmaalle pääsyä

  • osana perehdytystä

  • urakkasopimuksissa

  • teollisuus- ja verkkoyhtiöiden vaatimuksena

Monilla työpaikoilla sähkötyöturvallisuuskortti on ehdoton edellytys, vaikka henkilö ei itse tekisi varsinaisia sähkötöitä.


Onko sähkötyöturvallisuuskortti pakollinen?

Usein kysytään suoraan: Onko sähkötyöturvallisuuskortti pakollinen?

Vastaus kuuluu:

  • Lainsäädäntö ei nimeä korttia suoraan pakolliseksi, mutta sähkötyöturvallisuusstandardi edellyttää, SFS 6002 standardi on tukes ohjeessa S10 mainittu velvoittava standardi.

  • mutta SFS 6002 -koulutus on käytännössä välttämätön, jotta työnantaja täyttää velvollisuutensa.

Tämän vuoksi kortti on:

  • käytännössä pakollinen useimmilla työpaikoilla

  • standardi vaatimus sähköalan töissä


Mitä riskejä on, jos korttia ei ole?

Ilman sähkötyöturvallisuuskorttia:

  • Sinulla on todennäköisesti puutteelliset tiedot turvallisesta työskentelystä
  • työnantaja kantaa suuremman vastuun tapaturmista

  • työntekijä voi menettää työmaaoikeuden

  • vakuutusturva voi vaarantua

  • urakkasopimus voi estyä

Lisäksi sähköonnettomuuksien seuraukset voivat olla vakavia – jopa hengenvaarallisia.


Kuinka usein SFS 6002 -koulutus pitää uusia?

Sähkötyöturvallisuuskortti on yleensä voimassa viisi (5) vuotta. Uusiminen on tärkeää, koska:

  • standardit päivittyvät

  • työmenetelmät kehittyvät

  • vastuut ja velvoitteet tarkentuvat

Ajantasainen SFS 6002 -koulutus on tärkeä osa ammattitaitoa.


Yhteenveto

Sähkötyöturvallisuuskortti ja SFS 6002 -koulutus ovat keskeinen osa suomalaista sähkötyöturvallisuutta.

Lyhyesti:

  • kortti osoittaa sähkötyöturvallisuusosaamisen

  • SFS 6002 määrittää koulutuksen sisällön

 

  • kortti tarvitaan monille ammattilaisille, ei vain asentajille

  • se on käytännössä pakollinen useimmilla työpaikoilla

Jos työsi liittyy sähköön – suoraan tai epäsuorasti – sähkötyöturvallisuuskortti on yksi tärkeimmistä pätevyyksistäsi.


Usein kysytyt kysymykset sähkötyöturvallisuuskortista (FAQ)

❓ Mikä on sähkötyöturvallisuuskortti?

Sähkötyöturvallisuuskortti on todistus siitä, että henkilö on suorittanut SFS 6002 -standardin mukaisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen. Kortti osoittaa, että henkilö tuntee sähkötyöhön liittyvät riskit ja turvalliset työmenetelmät.


❓ Onko sähkötyöturvallisuuskortti pakollinen?

Laki ei mainitse korttia nimeltä pakolliseksi, mutta työturvallisuuslain ja SFS 6002 -standardin velvoitteet tekevät siitä käytännössä pakollisen kaikissa töissä, joissa esiintyy sähköriskejä. Useimmat työnantajat ja tilaajat vaativat korttia.


❓ Tarvitaanko sähkötyöturvallisuuskortti, jos en tee varsinaisia sähkötöitä?

Kyllä, usein tarvitaan. Myös sähkölaitteistojen läheisyydessä työskentelevät (esim. kunnossapito, automaatio, työnjohto) tarvitsevat sähkötyöturvallisuuskortin, jos työssä on sähköriski.


❓ Kenelle SFS 6002 -koulutus on tarkoitettu?

SFS 6002 -koulutus on tarkoitettu kaikille, jotka:

  • tekevät sähkötöitä

  • työskentelevät sähkölaitteistojen parissa

  • vastaavat sähkötöiden turvallisuudesta

  • työskentelevät sähkövaarallisessa ympäristössä

Koulutus ei ole vain sähköasentajille.


❓ Kuinka kauan sähkötyöturvallisuuskortti on voimassa?

Sähkötyöturvallisuuskortti on yleensä voimassa 5 vuotta. Tämän jälkeen SFS 6002 -koulutus on uusittava, jotta osaaminen pysyy ajan tasalla.


❓ Mikä on SFS 6002?

SFS 6002 on suomalainen sähkötyöturvallisuusstandardi, joka määrittelee:

  • turvalliset työmenetelmät

  • vastuut ja roolit

  • toiminnan sähkövaarojen ehkäisemiseksi

Sähkötyöturvallisuuskoulutus perustuu tähän standardiin.


❓ Antaako sähkötyöturvallisuuskortti oikeuden tehdä sähkötöitä?

Ei. Sähkötyöturvallisuuskortti ei ole pätevyys sähkötöiden tekemiseen, vaan osoitus turvallisuusosaamisesta. Varsinaiset sähkötyöoikeudet määräytyvät koulutuksen, kokemuksen ja työnantajan vastuiden kautta.


❓ Voiko työnantaja vaatia sähkötyöturvallisuuskorttia?

Kyllä. Työnantajalla on lakisääteinen vastuu työturvallisuudesta, ja siksi hän voi – ja usein joutuu – vaatimaan SFS 6002 -koulutusta ja sähkötyöturvallisuuskorttia.


❓ Mitä tapahtuu, jos sähkötyöturvallisuuskorttia ei ole?

Ilman korttia:

  • työmaalle pääsy voidaan estää

  • työnantaja altistuu vastuulle tapaturmatilanteissa

  • vakuutusturva voi vaarantua

  • urakka tai työ voi keskeytyä


❓ Tarvitaanko sähkötyöturvallisuuskortti verkostotöissä?

Kyllä. Sähköverkkojen parissa tehtävissä töissä sähkötyöturvallisuuskortti ja SFS 6002 -koulutus ovat käytännössä aina edellytys työskentelylle.


❓ Onko sähkötyöturvallisuuskortti sama asia kuin työturvallisuuskortti?

Ei. Työturvallisuuskortti käsittelee yleistä työturvallisuutta, kun taas sähkötyöturvallisuuskortti keskittyy nimenomaan sähkövaaroihin ja SFS 6002 -standardiin.


❓ Miksi sähkötyöturvallisuuskortti on tärkeä?

Sähkötyöturvallisuuskortti:

  • vähentää tapaturmia

  • selkeyttää vastuita

  • parantaa työmaan turvallisuuskulttuuria

  • täyttää tilaajien ja viranomaisten vaatimukset

Se on yksi keskeisimmistä sähköalan turvallisuusvaatimuksista Suomessa.